Villisilkit

Silkkikuitua saadaan myös puolivapaana luonnossa elävien silkkiäisperhosten toukkien kotelokopista. Tälläistä silkkiä kutsutaan villisilkiksi. Luonnosta löytyy lähes kaksisataa perhoslajia, joiden toukat kehräävät silkkiä. Ainoastaan muutamaa niistää pystytään hyödyntämään.

Esimerkiksi maailman suurimpiin kuuluva perhonen, Attacus atlas, on silkkikehrääjä, mutta laji ei kestä viljelyä.

Villisilkkiä tuotetaan niin, että munat pidetään tallessa talvikauden. Kun puut alkavat keväällä vihertää, otetaan munat lämpimään. Vastakuoriutuneet toukat viedään sitten puiden oksille. Siellä ne etsivät itse ruokansa. Viljelijät suojelevat "karjaansa" petolinnuilta ja siirtävät toukat tarvittaessa uusiin puihin, kun edellisestä alkavat lehdet loppua. Toukat kehräävät kotelokoppansa puihin. Sieltä ne poimitaan kuin kypsät hedelmät.
Villisilkkitoukat ovat karaistuneita. Niiden on kestettävä lämpötilojen ja säiden vaihtelut. Siksi myös niiden tuottama silkki on karkeampaa ja paksumpaa kuin viljelty silkki. Se on yleensä värillistä - väriaine on siinä fibroiinissa eikä serisiinissä, kuten mulperisilkissä, jonka fibroiini on puhtaan valkoista. Siksi villisilkkiä on hankalaa värjätä.
Tärkein villisilkkilaji on Tussah-silkki, jota Kiina tuottaa 80-prosenttisesti. Tätä silkkiä tuottaa tammenlehtiä syövä Antheraea Pernyin toukka. Tussah-satoa saadaan kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen sato on pieni. Kotelokopat ovat siistejä ja niistä pystytään irrottamaan silkkiä kelaamalla. Tämä silkki käytetään mm. upean Honan-kankaan kutomiseen. Toinen sato on runsas ja kotelokopat yleensö niin sotkuisia, ettei niitä pystytä kelaamaan. Niistä valmistetaankin etupäässä schappe- ja burette-lankoja.

Intia on myös tärkeä tussah-silkin tuottajamaa. Siellä "viljellään" Antheraea mylitta-lajiketta. Tussah-toukka kasvaa noin 15 cm pitkäksi ja sen kotelokoppa on kananmunan kokoinen.

Vähemmän merkityksellisiä, joskin hyvin kauniiya, ovat Intian muga-villisilkki sekä Japanin jammamai-villisilkki.

Villisilkkiperhoset ovat usein hyvinkin värikkäitä, esimerkiksi Yamamai-naarasperhonen on kirkkaan keltainen.
Niillä on usein myös petolinnun silmiä muistuttavat kuviot siipiensä yläpinnalla. Luonnossa tarvitaan suojavärejä ja hämäystä, jotta laji säilyy hengissä.
Myös villisilkkitoukat ovat loistavan värisiä. Niilläkin on erillaisia suojakuvioita ja karvatupsuja ihollaan hämäämässä ympäsristöä.

silkki.com info@silkki.com +358 400 612069
Teerimäentie 32 08350 Lohja Finland
Silkworld Oy, Y-tunnus 2034505-7
Tilinumero: FI26 4006 0010 1894 27 BIC: ITELFIHH Länsi-Uudenmaan Säästöpankki